Virtuaalileikkauksia tarjoavan Osgenicin toimisto on yrityskäyttöön remontoidussa entisessä Marian sairaalassa. (KUVA: OSGENIC)

A Finnish doctor created an environment where surgeons can practice before operations

Article in Helsingin Sanomat 11 January 2020 (in Finnish)

Suomalaislääkäri kehitti sovelluksen, jossa nuoret kirurgit voivat harjoitella ennen oikeita leikkauksia: Jos tällä estetään yksikin hoitovirhe, laite maksaa itsensä takaisin

Arne Schlenzka erikoistui itsekin ortopedian kirurgiksi, kunnes innostui virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksista leikkauksien harjoittelussa.

Leikkauspöydällä on ihmisen ranne, johon uppoaa pian terävä kirurgin veitsi. Alkamassa on ranteen keskihermon vapautus, joka on yleisimpiä Suomessa tehtäviä kirurgisia toimenpiteitä. Usein leikkauksen tekee lääkäri, joka on vasta erikoistumassa kirurgiksi. Vaikka vieressä neuvoo kokeneempi kollega, vastuu toimenpiteen onnistumisesta on painava. Hoitovirheellä voisi olla jopa peruuttamattomia seurauksia potilaan terveydelle. Tänään leikkaus on kuitenkin vain harjoitus.

Kun lääkäri laittaa päähänsä vr- eli virtuaalitodellisuuslasit, silmien eteen aukeaa hämmentävän tarkka kuva ihmisen ranteesta. Kädessä hänellä on niin sanottu haptinen kynä, jolla voi tehdä merkintöjä ja valintoja virtuaalitodellisuuden sisällä. Pian tällainen virtuaaliharjoittelu saattaa olla sairaaloiden arkipäivää Suomessa ja maailmalla.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä tunnetaan korkealaatuisena. Silti vuonna 2018 tehtiin yli 9 500 potilasvahinkoilmoitusta, joiden perusteella maksettiin korvauksia runsaasta 2 400 vahingosta. Tapauksista yli tuhat liittyi leikkaustoimenpiteisiin, ja yhteenlaskettu korvaussumma kasvoi yli 40 miljoonaan euroon. Lääkäri Arne Schlenzka sanoo, että parhaillekin kirurgeille sattuu virheitä. Vuosittain tapahtuvista hoitovirheistä maailmanlaajuisesti jopa viisi miljoonaa on sellaisia, jotka liittyvät leikkaavan lääkärin kokemattomuuteen tai koulutuksen puutteisiin. Tämä on ongelma, johon Schlenzka halusi löytää ratkaisun. Eräs uusi mahdollisuus on vr-lasien avulla kuvattava virtuaalitodellisuus, jonka tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti.

Kirurgiksi opitaan teorian opiskelun ohella käytännön työssä: kirurgiksi erikoistuva lääkäri seuraa ensin toimenpiteitä sivusta, kunnes hän alkaa suorittaa perustason leikkaustoimenpiteitä itse kokeneemman lääkärin ohjauksessa. Sen sijaan harjoittelumahdollisuuksia ilman hoitovirheen riskiä on tarjolla vähän.

”Anatomiaa opiskellaan edelleen aika paljon kirjojen sivuilta. Tiettyjä toimenpiteitä puolestaan pääsee harjoittelemaan ainoastaan lääketieteen käyttöön lahjoitetuilla vainajilla. Se on kallista”, Schlenzka sanoo.

Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, millaista on tehdä vaativia leikkauksia ensi kertaa. Schlenzka erikoistui ortopedian kirurgiaan kolmen vuoden ajan, jolloin hän suoritti satoja leikkauksia kokeneemman lääkärin valvonnassa. Seuraavaksi hän jäi isyysvapaalle lääkärin työstä, mutta lääkärien puutteellinen harjoittelu jäi edelleen kytemään mieleen ongelmana, johon pitäisi löytää ratkaisu. Sitten hän päätyi Icebreaker-nimisen pääomasijoittajan tilaisuuteen, jossa etsittiin uusia teknologiayrityksiä. Schlenzka oli jo tutustunut virtuaalilaseihin ja ehdotti, että niihin perustuva tekniikka voisi soveltua lääkärien kouluttamiseen. Kaksi vuotta sitten hän jättäytyi pois päivätyöstään lääkärinä ja perusti Osgenic-nimisen yrityksen, jolla on kunnianhimoinen tavoite: tehdä leikkauksista turvallisempia lääkäreille ja potilaille.

Lue koko artikkeli Helsingin Sanomien sivuilta

Joonas Turunen HS
Julkaistu: